Syksy on tullut Suomeen ja sen myötä mullakin alkanu uudenlainen arki. Aloitin siis Itä-Aasian tutkimuksen opiskelut. Pääsin maisteriohjelmaan, eli pääsen aloittamaan suoraan syventävistä opinnoista ja opinnot pitäisi saada suoritettua kahdessa vuodessa. AAKKL eli Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitos on tosi pieni. Uusia opiskelijoita koko laitokselle otettiin tänä vuonna alle 30. Ja maisterivaiheesta aloittavia on mun tietääkseni ja lisäkseni vain yksi poika, joka on opiskellut Lontoossa klassista kiinaa! Oli hyvin hauskaa olla laitoksen esittelytilaisuudessa ja nähdä toinen toistaan omaperäisempiä opettajia. (Osa kieltämättä näytti siltä, että eivät ole hieroglyfien lisäksi paljon muuta viimeiseen 40 vuoteen nähneet;)). Sääliksi kävi myös assyrologian opettajaa, joka kyseli onko täällä yhtään uutta pääaineopiskelijaa - ai ei...entä sivuaine...ai ei. Voi parka. Toisaalta kovaa on myös joillain opiskelijoilla, kun kuulemma joka vuosi ei välttämättä voida tarjota opetusta esim. egyptologiassa...
Itä-Aasian tutkimus on tuolla kaikista suosituinta. Johtuu kenties anime, manga ym. buumista Suomessakin. Taisin olla ainut koko porukassa, joka ei harrasta japanilaista sarjakuvaa...vähän ehkä ihmettelee joidenkin motiiveja lähteä japania opiskelemaan. No tietysti ehkä se kiinnostus on laajemmin Japania kohtaan. Se ainakin olisi toivottavaa. Kävi ilmi, että mun ei tarvitse tehdä varsinaisesti mitään japanin kielen kursseja enää. Sen sijaan kulttuuria, historiaa, yhteiskuntaa ym. kyllä. Olen myös kurssilla, jossa luetaan japanilaisten feministien tekstejä! Opettaja oli aikonut pitää kurssin englanniksi, mutta koska kaikki (5!!) siellä olevat osaavat japania, niin se pidetään nyt japaniksi. Olen oikein tyytyväinen siihen, että saan vähän kanji-benkyouta, vaikka vähän meneekin ohi jotkut jutut. Niin ja en niin erityisen kiinnostunut feminismistä ole, mutta koska se oli toinen niistä kahdesta varsinaisesta syventävien opintojen kursseista, joita tänä syksynä tarjotaan, niin ei viitsi jättää pois...Uusin ja hauskin opiskelujuttu on korean peruskurssi! Syventäviin kun voi sisällyttää toisen itä-aasialaisen kielen alkeet. Rakenteissa on onneksi samankaltaisuuksia japanin kanssa, vaikka kirjoitus onkin erilaista ja sanastokin kai pääasiassa eroaa.
Opiskelu kaiken kaikkiaan tuntuu niin relalta työhön verrattuna. Kauan eläköön köyhyys ja VAPAUS!! (No käyn aina välillä sijaistelee Ymmerstassa, niin ei aivan toisen ammatin arki unohdu ja on se välttämätöntäkin, jotta saan leipää pöytään:))
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment