Meidän peltomökkiVietin elämäni pisimmän jakson sitten lapsuuden kesien eli 10 päivää (yksin!) maalla Kesälahdella. Meillä on ollut siellä isotädiltä peritty mökki nyt muutaman vuoden. Eno ja täti asuvat aivan mökkimme naapurissa ja lisäksi puolalainen ystäväni Magda oli miehensä Svavekin ja poikansa Matteuksen kanssa käymässä heillä. Tuntui uskomattomalta, että olemme Magdan kanssa tavanneet viimeksi 14 vuotta sitten!! Juttu kulki niinkuin silloinkin ja oli tosi mukavaa hengailla heidän kanssa.
Minä, Magda ja MatteusSerkkupojatkin kävivät ja oli mukavaa jutustella heidän kanssaan. Usein kävimme saunomassa Aulin ja Pertin mökillä 10 km:n päässä. Yhtenä iltana jopa juoksin sinne. Puolimaratonprojekti on siis edelleen hengissä:)
Yksi lempipaikkaNautin suunnattomasti elämisen hitaudesta mökillä: että sai istuskella ja lueskella omenapuun varjossa, lenkkeillä pitkin hiekkateitä, joilla ei tullut ketään vastaan. Niin ja tehdä päivän kohokohta pyöräilystä "kylälle" jäätelöostoksille. Säät olivat lisäksi aivan loistavat, hellettä koko ajan. Taipaleessa tuli käytyä uimassa monta kertaa. Lisäksi oli mukava muistella lapsuuden kesiä. Mummolani oli tuolla Kesälahdella ja siellä on tullut paljon oltua. Pieni haikeus aina tuntui, kun ajoi mummolan ohi: muistaa mummon leipomassa piirakoita ja pyörösiä ja höpöttämässä milloin mistäkin soljuvalla karjalan murteella ja papan verstaassa nikkaroimassa tai päiväunilla tuvassa. Onneksi on ihania muistoja ja mukavaa, että uusiakin mukavia muistoja liittyy Kesälahteen:)
