Saturday, November 27, 2010

Bible adventure 27.11.2010



Tänään järjestettiin nuorille suunnattu Bible adventure Koben raamattukoululla. Saimme oppia paljon Daavidin elämästä ja samalla nauttia rennosta meiningistä mm. sählyä pelaten ja toisten kanssa jutustellen. Surullista on se, että vain 3 yläasteikäistä nuorta oli mukana. Kuinka saada japanilaiset nuoret tulemaan tällaisiin tapahtumiin? Kertokaa, jos keksitte vastauksen! Tätä ovat varmasti lähetit jo monen sukupolven ajan tässä maassa miettineet.



Oli mukava laulaa ja soittaa!



Mailis Janatuinen opetti Daavidista - oli tosi mielenkiintoista!





Antti Kivirannan johdolla pelattiin sählyä - kirkon piha soveltui siihen mainiosti ja hauskaa oli.

Thursday, September 30, 2010

Lokakuu :)

Tänään olen kovin kiitollinen ja onnellinen siitä, että saan olla lähetystyössä täällä Japanissa. On lokakuun ensimmäinen päivä, mutta aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta ja lämmintä on juuri sopivat 24 astetta. Syksy ei kuulu lempivuodenaikoihini Suomessa, mutta täällä se yhdessä kevään kanssa on ehdottomasti suosikkini. Suomen syksyn ja talven pimeys on aina tuntunut raskaalta ja täällä saan nyt iloita siitä, että ei pimeyden kanssa säiden puolesta tarvitse kamppailla!

Päivääni toi iloa myös osallistuminen luennolle Koben raamattukoulussa. Minulla on nyt kielikoulusta syysloma, joten pystyn osallistumaan raamattukoulun tunneille. Iloni ja kiitollisuuteni tänään syntyi erityisesti siitä, että ymmärrän tätä kieltä jo niin hyvin, että luennon seuraaminen ei tuota vaikeuksia. Samalla se on kielenoppimista parhaimmillaan ja uusia sanoja omaksuu mielenkiintoisen sisällön kautta! Tänään luennon ja keskustelujen aiheena oli se, mikä kirkko on ja mikä on sen perusta, sekä kristinuskon ero verrattuna muihin uskontoihin. Ariki-sensei korosti erityisesti sitä, että monen hakeutuvat uskonnon (usein myös kristinuskon) pariin löytääkseen ratkaisuja maallisiin ongelmiinsa ja samalla eri uskonnot tarjoavat lakia, erinäisiä suorituksia siunauksen saamiseen. Kristinuskolla on kuitenkin tarjottavanaan IANKAIKKINEN PELASTUS, jota ei saavuteta omilla ansioilla, vaan uskomalla Kristuksen pelastustyöhön ristillä. Ja samalla jokainen, joka ei usko, on matkalla kadotukseen. Tätä on usein vaikea sanoa ääneen.

Lisäksi Ariki-sensei korosti kristittyjen tehtävää: "Menkää ja tehkää..." Osallistuminen jumalanpalveluksiin on tärkeää, mutta pelastuksen ilosanomaa tulee viedä eteenpäin. Omilla lahjoilla, omalla paikalla, niille ihmisille, joiden keskellä elämme.

Thursday, September 23, 2010

Ise

Kävin viime viikonloppuna Isessä, jossa sijaitsee shintolaisuuden ehkä tärkein/pyhin pyhäkkö. Mielenkiintoisen paikasta tekee se, että siellä on rinnakkain kaksi täysin identtistä tonttia ja joka 20. vuosi koko pyhäkkö rakennetaan uudelleen vieressä olevalle tyhjälle tontille. Näin on tehty jo 61 kertaa. Kolmen vuoden päästä oleva siirtyminen on siis jo 62. kerta. Kyselin asiasta paikalliselta vartijalta ja hän kertoi, että uuden pyhäkön rakentaminen alkaa 8 vuotta aikaisemmin. Toisin sanoen välissä on aina 12 vuotta "lepoa" ja sitten alkaa uuden pyhäkön rakentaminen. Sisälle pyhäkköalueelle ei näe, koska paikkaa pidetään niin pyhänä.



Itse pyhäkössä sinänsä ei ollut paljon näkemistä. Kuten sanoin, niin pyhäkköalueen sisälle ei edes näe.

Tässä selostusta pyhäkköön liittyen. Vapaa lyhennelty käännös: "Tämä on läntinen tontti. Itäinen tontti on täysin samankokoinen. Joka 20.vuosi kaikki rakennetaan uudelleen ja järjestetään matsuri Amaterasu oomikamin kunniaksi. Näin on tehty jo 1300 vuotta. Seuraava pyhäkön rakentaminen on siis 62. kerta. "




Tämä patsas kertoo, että seuraavan kerran eli 62.pyhäkkö rakennetaan tuon aidan takana olevalle tontille.



Matkan varrella oli valtavia puita.


Saturday, September 11, 2010

My new hobby...windsurfing!



Sun is shining and it's over 30 degrees and the sea is near...why not? I decided to start a new hobby - wind surfing. Or at least test if it's fun or not...so I contacted a surfing school near Kobe. And that's how it started. I went there last Saturday and also today. So far so good! I'm taking beginner's lessons this autumn. It's possible to take lessons until the end of November... http://www.lanai-s.co.jp/


Our teacher (the one with the hat) and 3 of us on our first lesson...
First time standing on the board - and that's how it looks as well...

Friday, August 20, 2010

My family

mom, dad, little sister Elina.















nephew number 2, born 19.8.2010. So cute he is.












Eeva, Janne (brother) and nephew number 1, Joona.



















Joona.


















mom.














Elina and I.

Sunday, July 18, 2010

Kuukauden sadekausi on päättynyt

Japanissa on kesä-heinäkuussa sadekausi eli tsuyu. Noin kuukauden sää on tosi kostea. Joka päivä ei sada, mutta ilmankosteus on korkea ja hiki valuu, vaikkei tekisi paljon mitään. Viime viikolla olin ystäväni kanssa Osakassa, kun rankkasade yllätti. Täällä oli annettu rankkasadevaroitus. Joka vuosi monia ihmisiä kuolee rankkasateiden aiheuttamissa tulvissa. Jonkinlaisen tulvan jouduimme mekin kokemaan, kun vesi virtasi valtoimenaan kadulla.

Nyt tsuyu on vaihtunut kesään. Lämpötilat nousevat, mutta kosteus on poissa. Yli 30 asteen helteet tuntuvat kuitenkin vähän tukalilta, mutta toistaiseksi siedettäviltä.



Siunattuna matkassa















Kesäkuussa kävin kahden viikon visiitillä Suomessa. Syy Suomessa käyntiin oli lähetiksi siunaaminen, jonka piispa Mikko Heikka toimitti Kylväjän kesäpäivillä Kauniaisissa Suomen Raamattuopistolla 19.6.2010. Minut ja seitsemän muuta uutta lähettiä siunattiin lähetystyöhön.

Friday, April 9, 2010

Aivot narikassa

Joihinkin juttuihin tässä maassa mun on erityisen vaikea sopeutua. Yksi niistä on se, että oma ajattelu ei aina tunnu olevan kovinkaan korkealle arvostettua. Bussissa hoetaan koko ajan, että nyt tämä lähtee liikkeelle, nyt tämä pysähtyy, varo askelmaa, kun astut bussista, kaiva bussikortti esille ajoissa jne. jne...Tauoton nauhuri siis pyörii. Se tietysti on hyvä asia, että seuraava pysäkki ilmoitetaan, mutta nuo muut asiat luulisi ihmisten kykenevän ajattelemaan itsekin.

Tänään oli kielikoululla orientaatiopäivä. En tiennyt itkisinkö vai nauraisinko, kun sääntöjä alettiin käydä läpi: Annettiin ohjeita siitä, että tunnilla ei saa nukkua, syödä purkkaa eikä pitää hattua päässä. Niin ja jos joku on sinulle ystävällinen, pitää sanoa kiitos. Iloksemme myös poliisisetä kävi selostamassa millä puolella pitää laukkua pitää, jotta olisi pienempi todennäköisyys joutua ryöstön uhriksi. Näillä mennään. Kulttuurishokki valtaa alaa...

Sunday, April 4, 2010

Ihmettelyä pääsiäisjumalanpalveluksessa

Tänään juhlimme ympäri maailmaa sitä, että Vapahtajamme Jeesus Kristus on ylösnoussut. Halleluja! Olin pääsiäiskirkossa Itamissa. Heti kirkkoon saapuessani hämmästyin, kun eteen oli kannettu pöytä, joka oli täynnä isoissa kehyksissä olevia eri ihmisten kuvia. Kävi ilmi, että siinä on vuosien saatossa kuolleiden seurakuntalaisten kuvat. Jossain vaiheessa heidät kaikki esiteltiin ja kerrottiin miten heistä tuli aikoinaan kristittyjä. Taustalla oleva ajatus oli se, että nämä ovat jo päässeet perille. En kuitenkaan voi mitään sille suurelle vierauden tunteelle, mikä tulee kun vanhoja edesmenneiden ihmisten kuvia pidettiin esillä niin näyttävästi. Tässä maassahan ajatellaan niin, että myös kuolleet kuuluvat "perheeseen". Tämä on siis nimenomaan buddhalaisuudesta ja shintolaisuudesta nouseva ajatus. Buddhalaisuuteen kuuluu vainajien palvonta. Päivittäiset uhrit ja tietyin väliajoin toimitettavat menot (vielä vuosikymmenten jälkeen) kotialttarin äärellä takaavat sen, että vainaja pääsee perille sinne jonnekin...Sen takia mielestäni on tärkeää olla tosi varovainen, nimenomaan tässä maassa ja tässä kulttuuritaustassa siinä, miten esi-isiä muistellaan kristillisissä kirkoissa. Suuret edesmenneiden kuvat pääsiäisenä kirkossa voivat tietysti kertoa siitä, että he ovat Taivaan kodissa, mutta toisaalta mieleeni muistuu Raamatun lause "antakaa kuolleiden haudata kuolleensa". Pastori kuitenkin onneksi julisti saarnassa kirkkaasti evankeliumia siitä, että kuolema ei ole loppu, vaan Jeesukseen turvautuen uskallamme sekä elää, että myös jonain päivänä kuolla. Hän kantoi ristillä syntimme, kipumme ja sairautemme. Hän voitti kuoleman ja lahjoittaa meille iankaikkisen elämän - Halleluja!

Wednesday, March 31, 2010

Ensitunnelmia Japanista















Olen jahkaillut, että yritänkö elvyttää blogin kirjoittamisen vai en. Päädyin lopulta kuitenkin siihen, että laitan tänne ainakin silloin tällöin ajatuksiani ja kokemuksia elämästä täällä Japanissa.

Ensimmäinen työkauteni Kylväjän lähetystyöntekijänä täällä Japanissa on siis alkanut 16.3.2010. Tänään kiirastorstaina täällä Kobessa taivas on harmaa ja vettä sataa. Lämmintä on kuitenkin 15 astetta. Se on positiivista, nimittäin ensimmäiset reilut kaksi viikkoa, jotka olen täällä ollut, olen palellut lähes jatkuvasti. Sisälläkin lämpötila on laskenut öisin lähelle 10 astetta. Toki minulla on täällä kaasu- ja kerosiinilämmittimiä, mutta ne eivät ole mitään suomalaiseen keskuslämmitykseen verrattuna eikä niitä voi pitää päällä öisin. Erehdyin kuvittelemaan, että talvi ja palelu ovat takanapäin, kun saavuin Japaniin, mutta kaikki mukaan ottamani villapaidat, -takit ja -sukat ovat olleet paljon ahkerammassa käytössä kuin Suomessa. Täällä kylmyyttä ei pääse pakoon ja kosteus lisää kalseutta. Mutta kalenteri näyttää jo huhtikuuta joten lämpimämmät kelit lähestyvät koko ajan.

Monet ovat kyselleet minulta joko olen aloittanut varsinaisen työn. Joudun aina hetken aikaa asiaa miettimään. Jos sillä tarkoitetaan työskentelyä jossain seurakunnassa, niin en. Ensimmäinen vuosi on lähinnä opiskelua. Lähetystyöntekijä on kuitenkin lähetystyöntekijä koko ajan - eläminen kristittynä ja ihmisten kohtaaminen milloin missäkin on lähetystyötä. Siinä mielessä olen. Yhtenä päivänä olin pyöräostoksilla ja juttelin pitkään vanhan pyöräkauppiaan kanssa, joka oli pitänyt liikettään Kobessa jo 53 vuotta. Hän kyseli, mitä täällä teen ja kun kerroin, hän myös kysyi missä kirkossa käyn. Kysyin häneltä, onko hän koskaan käynyt kirkossa. Ei ollut. Rohkaisin joskus menemään. Siihen taisi vain hymähtää jotakin. Ei vaikuttanut kovin innokkaalta. Mutta aion kyllä joskus käydä häntä moikkaamassa!

Sopivan kielikoulun etsiminen on ollut varsin ongelmallista. Pohdiskelujen jälkeen olen päätynyt aloittamaan opiskelun ensi viikolla Toyo Japanese Collegessa. Heti ensimmäisenä päivänä on tasotesti, jonka mukaan ryhmät jaetaan. Opiskelijoista suurin osa on aasialaisia. Opiskelua on tiiviisti maanantaista perjantaihin. Saa nähdä millaiseksi tuo koulu osoittautuu. Menen ensin sinne yhdeksi lukukaudeksi ja jos se osoittautuu hyväksi, niin sitten jatkan siellä myös syksyn.

Lisäksi minulle on annettu tutustumisseurakunnaksi Itami. Toisin sanoen osallistun siellä sunnuntaisin jumalanpalveluksiin ja tutustun seurakuntalaisiin. Ainakaan aluksi ei siellä mitään vastuita ole. Nyt tulevana lauantaina on suomalaisten pääsiäiskirkko Nishinomiyassa. Kiva päästä kuulemaan pääsiäisen ilosanomaa omalla kielellä: "Halleluja tulkaa katsomaan, Hän ei ole enää täällä. Halleluja soikoon maailmaan, Hän ylösnoussut on!"

Siunattua pääsiäistä sinulle!